lauantai 11. tammikuuta 2020

Ruut ja Noomi (Ruut luvut 1-2)


Ruth päättää luottaa Jumalaan ja huolehtia anopistaan Noomista.

 
Tämä kertomus löytyy Raamatusta Ruutin kirjasta.

 
Israelissa oli nälänhätä ja kaikki ruoka oli loppunut. Elimelek vei vaimonsa Noomin ja heidän kaksi poikaansa, joiden nimet olivat Mahlon ja Kiljon, asumaan Moabin maahan. 

 
Perhe asui siellä kymmenen vuotta ja heidän molemmat pojat menivät naimisiin Moabin tyttärien kanssa. Noomille tuli surun päivä, kun hänen miehensä ja molemmat pojat sairastuivat vakavasti. Lopulta he kaikki kolme kuolivat.

 
Noomi rakasti poikiensa molempia vaimoja Orpaa ja Ruutia. Noomi sanoi heille: "Pysykää täällä oman kansanne ja jumalienne kanssa. Löydätte uusia miehiä, mutta minun on palautettava takaisin kotimaahani."

 
Niinpä Orpa päätti lopulta jäädä omien kansalaistensa luo, mutta Ruut ei jättänyt Noomia. Ruut sanoi Noomille: ”Mihin sinä menet, sinne minäkin menen. Sinun Jumalasi on myös minun Jumalani. Olen osa sinun perhettäsi.”

 
Ruut jätti oman kotimaansa ​​ja perheensä, koska hän rakasti Noomia ja Jumalaa. Oli ohran sadonkorjuuaika, jolloin Ruut ja Noomi palasivat Beetlehemiin.

 
Ruut työskenteli pellolla, jonka omisti hänen kuolleen aviomiehensä sukulainen Booas. Booas käski työntekijöitään pudottamaan lyhteiden väliin ohranvarsia, jotta Ruut saisi itselleen paljon viljaa.  

 
Ruut näytti kaiken ohran Noomille, joka sanoi: "Jumala on huolehtinut meistä tänään. Booas on ollut erittäin ystävällinen sinua kohtaan.” Ja he kiittivät Jumalaa heidän huolehtimisestaan.
 
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti